Nykyään kun on kaikki lailla kielletty ja ihmisiä rajoitetaan ja valvotaan.
Niin saako enään tuntea muuta kuin positiivisia tunteita?
Pitääkö rakastaa lähimmäistä, olla demokraattinen ja anti-rasisti.
Opetetaanko meidät tuntemaan vain iloa, tasa-arvoa ja sukupuolettomuutta.
Ei saisi olla surullinen, tunteeton, masentunut, tai ainakaan vihaninen.
Varsinkin tämä vihan tunteminen tuntuu olevan aivan kamala käsite. Oletko huono tai paha ihminen jos tunnet vihaa?
Viha on kuitenkin tunne siinä missä muutkin..?
Omasta mielestäni on kovin outoa, että jo pienestä pitäen meidät opetetaan siihen, että vihan tunteet on tukahdutettava ja että ihmisessä on jokin vialla jos jotain asiaa, tekemistä, henkilöä, tai ihmisiä/ihmisryhmää vihaa?
Solidaarisuus menee kaiken edelle ja that's it!
Jo pelkästään sen tunteen ääneen sanominen antaa tunteen, että olen paha tai ilkeä ihminen kun sanon näin.
Se on jotenkin noloo...
Silti me kaikki tunnemme joskus vihaa. Sanomme sen sitten ääneen tai vain ajattelemme näin.
Itse olen perus positiivinen ihminen ja harvoin tunnen oikein suuria vihan tunteita, mutta tunnen niitä kaikesta huolimatta kuitenkin.
Mitä mieltä te olette asiasta? Ollaanko nykypäivänä tunneköyhempiä kuin ennen?
Saako siis tuntea vihaa enään?
Ajatuksia?
Pitääkö olla kaikkien kaveri ja tykätä asiasta kuin asiasta?
XOXO Babs
